Millainen on hyvä käännös? Tähän voisi vastata kääntäjien lempi-ilmauksella: Riippuu kontekstista. Luovalta käännökseltä odotetaan lennokkuutta ja ilmaisuvoimaa, sen sijaan sopimustekstissä on ehdottoman tärkeää, että sisältö on täsmällisesti alkukielisen mukainen. Näiden kahden ääripään väliin mahtuu lukuisia tekstityyppejä, joilla jokaisella on omat erityispiirteensä. Lisäksi asiakkailla on omat vaatimuksensa, jotka voivat liittyä tietyn alan terminologiaan tai vaikka yrityksen brändi-ilmeeseen. Laatuun vaikuttavat myös ei-kielelliset asiat, kuten ulkoasu ja toimitusaika. Tiivistäen voisi siis sanoa, että käännös on hyvä silloin, kun se täyttää sille määritellyt vaatimukset.

Professiosta prosessiksi

Ennen tietokoneavusteisen kääntämisen valtavirtaistumista käännöksen laatu oli pitkälti yksittäisen kääntäjän ja hänen osaamistensa varassa. Kokemus karttui vuosien saatossa, ja erityisalojen sanasto tallentui kääntäjän omalle ”kovalevylle” korvien väliin. Nykyään tietoa on lähes rajattomasti hyvät tiedonhakutaidot omaavan kääntäjän saatavilla, ja lisäksi käännösmuistiohjelmat, termitietokannat ja konekääntimet ovat useimpien kääntäjien apuna päivittäisessä työssä.

Vaikka valtaosa kääntäjistä työskenteleekin yksin ja usein kotoa käsin, kääntäjän työ on kaikkea muuta kuin sooloilua. Etenkin suurille käännöstoimistoille alihankkijana toimivat kääntäjät tekevät varsin tiivistä yhteistyötä toimeksiantajan kanssa ja toimivat yhteisesti sovitun prosessin mukaisesti. Jotta prosessi sujuisi saumattomasti ja lopputulos olisi toivotunlainen, jokaisen osallistujan on huolehdittava omista velvollisuuksistaan:

Käännösten ja käännöspalvelun laatua voidaan arvioida erilaisin perustein. Lopputuotteen eli käännöksen kielellistä laatua voidaan arvioida esimerkiksi sen perusteella, kuinka monta kirjoitus-, kielioppi- tai termivirhettä siinä on. Mitä vähemmän virheitä, sitä laadukkaampi käännös. Palvelun laatua puolestaan voidaan mitata vaikkapa sillä, kuinka nopeasti asiakas saa tilausvahvistuksen tai vastauksen kysymykseensä, kuinka hyvin toimitusajat pitävät, ja kuinka hyvin laskutusprosessi sujuu. Hyvän asiakaskokemuksen tuottamiseksi sekä tuotteen että palvelun on täytettävä niille asetetut vaatimukset. 

Parhaaseen lopputulokseen päästään hyvällä ja toimivalla yhteistyöllä. On tärkeää, että vaatimukset ja odotukset ilmaistaan selkeästi, mahdollisista ongelmista viestitään avoimesti ja oikea-aikaisesti, palautetta annetaan rakentavassa hengessä, ja pyritään yhteistyössä kehittämään prosessia kaikkien kannalta toimivampaan suuntaan. Yhteistyö on avain onnistumiseen!

• Tilaava asiakas toimittaa aineiston sovitussa muodossa ja antaa työn tekemisen kannalta olennaiset ja tarvittavat ohjeet ja taustamateriaalit (esim. toivottu tyyli, käännöksen kohderyhmä, asiakkaan oman erikoisalan vakiintunut termistö).
• Käännöstoimisto analysoi ja tarvittaessa esikäsittelee käännettävän aineiston,  toimittaa aineiston ohjeineen, käännösmuisteineen ja termistöineen kääntäjälle, viestii käännösprosessin aikana sekä asiakkaan että kääntäjän suuntaan, ja palauttaa valmiin käännöksen asiakkaalle sovitussa aikataulussa.
• Kääntäjä tekee käännöstyön sovitussa aikataulussa annettujen ohjeiden mukaisesti hänelle toimitettua aineistoa hyödyntäen, ja on tarvittaessa yhteydessä käännöstoimistoon/asiakkaaseen kääntämisen aikana mahdollisten ongelmien ratkomiseksi. 

Laatu – mitattava ominaisuus vai asiakaskokemus?

Käännösten ja käännöspalvelun laatua voidaan arvioida erilaisin perustein. Lopputuotteen eli käännöksen kielellistä laatua voidaan arvioida esimerkiksi sen perusteella, kuinka monta kirjoitus-, kielioppi- tai termivirhettä siinä on. Mitä vähemmän virheitä, sitä laadukkaampi käännös. Palvelun laatua puolestaan voidaan mitata vaikkapa sillä, kuinka nopeasti asiakas saa tilausvahvistuksen tai vastauksen kysymykseensä, kuinka hyvin toimitusajat pitävät, ja kuinka hyvin laskutusprosessi sujuu. Hyvän asiakaskokemuksen tuottamiseksi sekä tuotteen että palvelun on täytettävä niille asetetut vaatimukset. 

Parhaaseen lopputulokseen päästään hyvällä ja toimivalla yhteistyöllä. On tärkeää, että vaatimukset ja odotukset ilmaistaan selkeästi, mahdollisista ongelmista viestitään avoimesti ja oikea-aikaisesti, palautetta annetaan rakentavassa hengessä, ja pyritään yhteistyössä kehittämään prosessia kaikkien kannalta toimivampaan suuntaan. Yhteistyö on avain onnistumiseen!